Päätin kirjoittaa tämän siinä toivossa, että se auttaa ihmisiä joilla on ongelmia mielenterveyden kanssa mutta jotka eivät ole syystä tai toisesta apua saaneet.
Mikäli havaitsee itsessään jonkin mielenterveyden ongelman, niin se on suositeltavaa hoitaa välittömästi kuntoon. Valitettavan moni viivyttää hoitoon hakeutumistaan esimerkiksi sillä perusteella että ei koe ongelmaa vakavaksi tai altruistisesti pidättäytyy hakemasta hoitoa koska jollain muulla ovat asiat huonommin. Ikävä kyllä nämä henkilöt saavat tavallaan tahtonsa läpi: pian heillä on todennäköisesti käsissään pahentunut mielenterveysongelma joka oikeuttaa heidät hakemaan hoitoa heidän omilla kriteereillään. Siinä vaiheessa ongelman hoitaminen on kuitenkin jo paljon aikaavievempää eikä heillä ole välttämättä edes enää riittävästi jaksamista avun hakemiseen. On siis sekä yksilölle että yhteiskunnalle parempi jos ongelmat hoidetaan kuntoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Ota huomioon, että tämä viesti koskee nimenomaan Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian hakemista. Tässä mainitut asiat eivät siis koske esimerkiksi vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, jonka myöntämiseen on eri kriteerit ja jonka kustannukset korvataan kokonaan.
Psykoterapeutin ammattinimike on suojattu, eli kuka tahansa ei saa sanoa itseään psykoterapeutiksi. Koulutus on monivaiheinen ja etenee suunnilleen seuraavalla tavalla: ensin opiskellaan lääkäriksi, psykologiksi tai sairaanhoitajaksi. Sen jälkeen henkilön on hankittava vähintään kaksi vuotta työkokemusta mielenterveystyöstä. Sitten tuleva terapeutti maksaa omasta pussistaan säädyttömän kalliin erikoistumiskoulutuksen, olettaen että hän pääsee soveltuvuusarvioinnista läpi. Tämän jälkeen ihminen saa oikeuden kutsua itseään psykoterapeutiksi.
Psykoterapeutti ei siis ole esimerkiksi (pelkästään) lääkäri, sairaanhoitaja, psykologi, neuropsykologi, neurologi, psykiatri tai luottoautomekaanikkosi jonka kanssa on kiva turista asioista.
Terapia ei ole mikään välittömästi tepsivä ihmelääke, vaan prosessi joka voi kestää vuosia. Terapeutti tai kukaan muukaan ei voi korjata toista ihmistä, vaan se on jokaisen tehtävä itse. Terapeutti on ennemminkin opas, joka parhaassa tapauksessa saa potilaan itse tekemään havaintoja esimerkiksi vinoutuneista ajatusmalleista joista luopuminen johtaa lopulta parempaan henkiseen hyvinvointiin.
Kaikki Suomen psykoterapeutit toimivat yksityisellä puolella ja suuri osa on yksityisiä ammatinharjoittajia, eli joudut itse etsimään terapeutin ja Kela korvaa suurimman osan kustannuksista. Yksilöterapiassa tapaamisia on useimmiten kerran tai kaksi viikossa, ja yksi tapaaminen kustantaa ~80-100€. Kela korvaa tästä 57,60€. Loppu jää itse maksettavaksi. Tutustumiskäyntejä ei korvata lainkaan. Köyhät kyykkyyn ja varattomat vattalleen, kuten on tapana sanoa.
(Jos on oikeasti täysin varaton niin sossu maksaa sen osan kustannuksista jota Kela ei korvaa.)
Jotta ihmiselle voidaan myöntää Kelan korvaamaa psykoterapiaa, tulee hänen ensin saada soveltuvaa hoitoa vähintään kolmen kuukauden ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että otat yhteyttä lähimmälle terveysasemalle. Otettuasi yhteyttä pääset toivottavasti psykiatrin kanssa juttusille. Se on se tyyppi, joka kirjoittelee diagnooseja ja voi määrätä sairaslomaa tai lääkkeitä. Jos jonoa on (ja sitähän on) niin sairaslomaa voi määrätä kuka tahansa lääkäri. Lisäksi hoitoon liittyy usein säännöllisiä (noin kerta viikkoon tai niin usein kuin resursseja riittää) jutustelutapaamisia sairaanhoitajan kanssa. Joskus nämä saattavat parantaa tilannetta niin paljon ettei terapiaa edes tarvita. Sairaanhoitaja ei kuitenkaan ole terapeutti.
Kun tätä on jatkunut kolme kuukautta ja tietyt ehdot täyttyvät (et ole parantunut ja ammattilaisten mielestä terapia voi hyödyttää työ- tai opiskelukykyäsi*), saat psykiatrilta lapun ja voit alkaa ruinata Kansaneläkelaitokselta korvattavaa psykoterapiaa. Lappu tunnetaan nimellä B-lausunto eikä se saa olla vuotta vanhempi. Ruinaaminen puolestaan tapahtuu KU 131-lomakkeella. Jotta voit lähettää KU 131-lomakkeen, tulee sinun kirjata siihen terapeuttisi nimi. Muista täyttää lomake huolellisesti ja varmistaa, että kaikki tarvittavat liitteet ovat mukana! t. Kelan tädit
Terapiaa haetaan vuodeksi kerrallaan ja sitä voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi putkeen. Terapian päättymisen jälkeen tulee odottaa viisi vuotta ennen kuin terapiaa voidaan myöntää uudelleen. Sitä ei voida myöskään myöntää uudelleen samasta syystä (joskin esimerkiksi elämäntilanteen muuttuminen kelpaa eri syyksi).
Tässä vaiheessa näkee silloin tällöin kaikenlaista idiotismia hoitavalta taholta. Sinä et voi olla masentunut, koska sinulla on aina tapaamisissa yllä puhtaat vaatteet / tässä pilleriresepti, kiitos ja näkemiin / minusta vaikutat täysin työkykyiseltä. Näitä tulee vastaan aina silloin tällöin. Idiotismin sattuessa mene toiselle terveysasemalle tai mikäli mahdollista, yksityislääkärille.
*Jep, koska Suomessa ihmisarvo määräytyy sen perusteella kuinka hyvä veronmaksaja on, ei esim. työkyvyttömyyseläkeläisiä lähtökohtaisesti tällä keinolla hoideta.
Tästä pääsemmekin asian ytimeen. Löydät terapeuttien yhteystiedot Kelan palveluntuottajien hausta. Palvelu on mooseksenaikainen ja monilla tavoin puutteellinen, mutta koska Kela on Korkeimman Omakätisesti kieltänyt minua tekemästä parempaa versiota palvelusta niin siihen on tyytyminen. Siitä ei näe esimerkiksi sellaista olennaista asiaa kuin että onko terapeutilla vapaita aikoja. Koska terapia on koronapandemiankin johdosta aika kovassa huudossa, niin todennäköisyys löytää vapaa terapeutti satunnaisella yhteydenotolla on muutaman prosentin luokkaa. Voit kuitenkin tiedustella vapaita aikoja kaikilta terapeuteilta yhden sähköpostin lähettämällä. Tämän voi tehdä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
Tapa 1
Tapa 2
javascript:(function()%7Blet%20text%20%3D%20%22%22%3B%0Alet%20links%20%3D%20document.querySelectorAll(%22a%22)%0Alinks.forEach(a%20%3D%3E%20%7B%0A%20%20%20%20const%20link%20%3D%20a.getAttribute(%22href%22)%3B%0A%20%20%20%20if%20(link.includes(%22mailto%3A%22))%20%7B%0A%20%20%20%20%20%20%20%20text%20%2B%3D%20link.replace(%22mailto%3A%22%2C%20%22%22)%20%2B%20%22%5Cn%22%3B%0A%20%20%20%20%7D%0A%7D)%0Alinks.forEach(a%20%3D%3E%20a.getAttribute(%22href%22).includes(%22mailto%3A%22)%20%3F%20a.style.background%20%3D%20%22blue%22%20%3A%20%7B%7D)%3B%0AsetTimeout(()%20%3D%3E%20%0A%20%20%20%20links.forEach(a%20%3D%3E%20a.style.background%20%3D%20%22transparent%22)%2C%2050%0A)%0Anavigator.clipboard.writeText(text)%3B%7D)()%3B
On syytä muistaa, että useimmat terapeutit käyttävät tavanomaisia sähköpostipalveluita joissa palveluntarjoajalla on teoreettinen mahdollisuus lukea sähköpostit. Esimerkiksi Google “lukee” sähköpostisi koneellisesti erilaisia toiminnallisuuksia tarjotakseen. Tämä kannattaa pitää mielessä kun pohtii, että paljonko haluaa itsestään kyseisessä viestissä kertoa.
Terapeuttia valitessasi on äärimmäisen suositeltavaa, että käyt tapaamassa vähintään kahta eri terapeuttia. Tämä tietysti vaikeuttaa hommaa entisestään, koska yhdenkin vapaan terapeutin löytäminen on niin vaikeaa. Lisää tästä seuraavassa kappaleessa.
Terapeutit erikoistuvat yhteen tai useampaan terapiasuuntaukseen. Terapiasuuntauksista ei todennäköisesti juurikaan puhuta terveydenhuollossa tarkkailujakson aikana, mistä syystä sopivan suuntauksen valitseminen aiheuttaa usein päänvaivaa. Suuntauksista voi lukea lisää vaikkapa täältä.
Itse teen yksinkertaistetun jaon kolmeen pääryhmään: psykoanalyyttinen/psykodynaaminen, kognitiivinen ja hybridit kuten integratiivinen terapia, gestalt-terapia ja kognitiivis-analyyttinen terapia. Jos minun pitäisi suositella jotain suuntausta, niin tekisin sen seuraavasti: jos arvelet ongelmiesi johtuvan lapsuudessa tai nuoruudessa tapahtuneista traumaattisista tapahtumista, suositan psykoanalyyttista/psykodynaamista suuntausta. Jos taas ongelmien syynä on varmasti jokin muu, niin siinä tapauksessa suositan kognitiivista suuntausta. Tämä tietysti edellyttää sitä, että tiedät mikä on ongelmiesi perimmäinen syy mikä ei ole aina läheskään selvää. Joka tapauksessa terapiasuuntaukselle ei kannata laittaa turhan paljon painoarvoa: kaikki suuntaukset on todettu suunnilleen yhtä tehokkaiksi tavanomaisimpien mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Lisäksi terapeutit yhdistelevät usein menetelmiä eri terapiasuuntauksista.
Tärkeintä terapeutin valinnassa onkin se, että terapeutti on sinulle itsellesi sopiva, koet voivasi luottaa häneen ja sinun on luontevaa kertoa hänelle omista asioistasi. On erittäin suositeltavaa käydä tutustumiskäynnillä useammalla terapeutilla jotta saa vähän perspektiiviä siihen millaisia terapeutit voivat olla. Muutoin saattaa valitettavasti käydä niin, että ihminen tarttuu ensimmäiseen vastaantulevaan terapiamahdollisuuteen kuin hukkuva oljenkorteen vaikka terapeutti ei olisi hänelle lainkaan sopiva. Tämä on toki ymmärrettävää, mutta terapia ei ole valitettavasti hyödyllistä jos osapuolten välillä on esimerkiksi luottamuspula.
Tämä informaatio ei valitettavasti ratkaise ongelmia kuin yksilön tasolla.
Suomea vaivaa valtava pula terapeuteista, jota ruokkii kallis koulutus jonka hinnaksi esimerkiksi Helsingin yliopisto ilmoittaa 25 000 - 60 000 €. Myös muu mielenterveydenhuolto on pahasti ylikuormittunut. YTHS:lle ei kannata edes yrittää. Resurssit ovat kautta linjan aivan liian vähäisiä ja merkittäviä lisäpanostuksia ei ole näköpiirissä. Jää niin ikään nähtäväksi kuinka kauan henkilökunta viihtyy alalla, jolla he kokevat joutuvansa tekemään työnsä huonosti resurssien puutteen vuoksi.
Tämä ei kuitenkaan, surullista kyllä, ole se suurin ongelma. Vaikka elämme periaattessa vaurainta aikaa maailmanhistoriassa, on pahoinvointi järkyttävän yleistä. Maailman onnellisimmassa maassa kaksi viidestä alle 35-vuotiaasta on jossain elämänsä vaiheessa harkinnut vakavasti itsemurhaa.
Mistä pahoinvointi johtuukin, kukaan ei osaa antaa kokonaisvaltaista selitystä. Tämä johtaa siihen, ettei myöskään itse ongelmaa voida helposti ratkaista. Oma osuutensa lienee ainakin median ruokkimilla sysimustilla tulevaisuudennäkymillä, sosiaalisen median kiiltokuvamaailmalla johon jatkuvasti vertaa itseä sekä meritokratialla jossa ei enää riitä että saavutat tietyn koulutus- tai osaamistason, vaan sinun täytyy jatkuvasti kilpailla muita ihmisiä vastaan menestyäksesi. Sinun täytyy paiskia kovemmin töitä kuin vanhempiesi mutta et tule ikinä saavuttamaan samaa elintasoa etkä pääse ikinä eläkkeelle. Toimintaa työpaikalla tehostetaan ja työntekijöitä venytetään, ja sitten venytetään lisää. Kavereita ei ole ja opintotuki ei riitä, Vladimir-setä keskittää joukkoja EU:n ulkorajoille. Sosiaalinen media tyydyttää sosiaalisten kontaktien tarpeen kuin kofeiini unenpuutteen: se toimii näennäisesti, mutta ei sitten oikeasti kuitenkaan. Ilmastonmuutos aiheuttaa… no joo, pointti tuli varmaan selväksi. Asiat eivät kuitenkaan mitä todennäköisimmin ole niin huonosti kuin media antaa ymmärtää. Suositan lukemaan Roslingia.